Gaafa Itoophiyaa 2026 — Waan Hunda Beekuun Qabdu

Maaliif Itoophiyaa 2026 Keessa Daawwanna?

Itoophiyaan iddoowwan seenaan baay’ee qabeenya qaban fi aadaadhaan adda ta’an keessaa tokko yoo taatu — 2026n waggaa gaarii daawwachuuf. Biyyi kun seenaa durii, lafa ajaa’ibaa, bineensota bosonaa addaa, fi aadaa nyaataa fi bunaa kan bakka biraa addunyaa kanaa hin fakkaanne walitti qaba. Biyyoota Afrikaa lama qofa keessaa kan hin koloneeffamne (kan biraan Laayibeeriyaa) keessaa tokko ta’uun, Itoophiyaan aadaa fi eenyummaa ishee duudhaalee ishee keessatti hidda gad fageeffate eegdee jirti.

Biyyi ajaa’ibaan kun maal akka qabdu qorachuu dura, sanadoonni imala keessanii sirrii ta’uu mirkaneeffadhaa. Daawwattoonni idil-addunyaa hundi (lammiilee Keeniyaa fi Jibuutii malee) viizaa seera qabeessa barbaadu. Online irratti evisa.gov.et irratti iyyadhaa — eVisa Itoophiyaa guyyaa 30f doolaara 62 yoo ta’u, guyyoota hojii 3 keessatti hojjetama. Qajeelcha keenya guutuu akkamiin eVisa Itoophiyaaf iyyachuu akka dandeessan ilaalaa.

Yoom Itoophiyaa Daawwanna

Itoophiyaan yeroo gurguddoo lama kan karoorri imala irratti dhiibbaa geessisan qabdi:

Bona (Onkoloolessa-Caamsaa)

Yeroon Itoophiyaa daawwachuuf gaarii ta’e bona, keessattuu Onkoloolessa hanga Amajjii fi Bitootessa hanga Caamsaa. Samii qulqulluu, daandiiwwan deemamoo, fi hojiin alaa salphaatti argamu. Ayyaanni Timkat beekamaan (Cuuphaa Itoophiyaa) Amajjii keessa ta’a — agarsiisa aadaa ajaa’ibaa.

Ganna (Waxabajjii-Fulbaana)

Ganni gurguddaan (kiremt) Waxabajjii hanga Fulbaanaa tura. Roobni daandiiwwan tokko tokko, keessattuu naannoo kaabaa keessatti, rakkisaa taasisa. Haa ta’u malee, Sululli Oomoo fi Gaarreen Simien baay’ee magariisaa fi bareedaa ta’uu danda’u. Daawwattoonni muraasni gatii gadi bu’aa fi muuxannoo dhugaa jechuudha.

Iddoowwan Itoophiyaa Gurguddoo

Finfinnee — Magaalaa Jabaa

Magaalaan guddoo Itoophiyaa magaalaa wal-faallaa qabdu — gabaawwan durii fi gamoo ammayyaa, sirna bunaa aadaa fi mana nyaataa idil-addunyaa. Iddoowwan daawwachuu qabdan:

• Muziyemii Biyyaalessaa Itoophiyaa — “Luusii” (fossil Australopithecus afarensis), lafee nama durii guutuu argame keessaa tokko kan qabate
• Mana Amantaa Qulqulluu Sillaasee (Kidist Selassie) — Mana amantaa Ortodoksii Itoophiyaa ajaa’ibaa fi iddoo awwaalcha Mootii Hayilasillaasee
• Merkato — Gabaa banaa Afrikaa keessaa isa guddaa tokko
• Gaara Entoottoo — Tulluuwwan bosona qaban magaalaa olitti argaman kan ilaaltuu bal’aa fi mana amantaa seena qabeessa Entoottoo Maariyaam qaban

Qajeelcha imala Finfinnee keenya kan dabalataa ilaalaa.

Lalibalaa — Yerusaalem Itoophiyaa

Lalibelaan iddoo Itoophiyaa keessaa isa beekamaa dha. Magaalaan kun mana amantaa dhagaa keessaa bocaman 11 kan dhagaa volkaanoo diimaa jabaa keessaa bocaman, jaarraa 12ffaa-13ffaa irraa kan dhufan qabdi. Iddoon dhaala addunyaa UNESCO kun iddoo ziyaaraa Kiristaanota Ortodoksii Itoophiyaaf hojjetuudha. Ijaarsi beekamaan, Bete Giyorgis (Mana Amantaa Qulqulluu Giyoorgis), hojii arkiiteekcharii durii ajaa’ibaa dha.

Lalibelaan balallii Xiyyaara Itoophiyaatiin Finfinnee irraa (sa’aatii 1) argamti. Qajeelcha imala Lalibelaa keenya kan dabalataa iddoo ajaa’ibaa kana daawwachuuf karaa gaarii ibsa.

Paarkii Biyyaalessaa Gaarreen Simien

Gaarreen Simien lafa tulluu Afrikaa keessaa isa ajaa’ibaa dha — iddoo dhaala addunyaa UNESCO kan tulluuwwan qara qaban, sulula gadi fageenya qaban, fi bineensota bosonaa addaa qabu. Iddoowwan gurguddoo:

• Jaldeessota Galaadaa — Tulluuwwan Itoophiyaa qofa keessatti argaman, bineensonni marga nyaatan kun garee dhibbaan lakkaa’aman keessa jiraatu
• Waraabessota Itoophiyaa — Sanyii waraabessaa addunyaa keessaa isa baay’ee hin argamne, baay’inaan Gaarreen Baalee fi Simien keessatti argamu
• Raas Daashan — Gaarri Itoophiyaa isa ol’aanaa (4,550m), imala guyyoota hedduutiin argama
• Daandiiwwan imala miilaa — Imala guyyaa irraa kaasee hanga imala guyyaa 7tti kan buufata tulluu qaban

Gondar — Kaameloot Afrikaa

Gondar magaalaa guddoo mootummaa Itoophiyaa jaarraa 17ffaa hanga 19ffaa ture. Iddoon Mootummaa (Faasil Ghebbi) — iddoo UNESCO — ijaarsa gamoo dhagaa kan Mootii Faasilidasii fi bakka bu’oota isaa qabata. Mana Amantaa Dabree Birhaan Sillaasee saaphana isaa kan fuula ergamoota bocaman qabuun beekama.

Aksum — Mootummaa Durii

Aksum magaalaa guddoo mootummoota durii gurguddoo addunyaa keessaa tokko turte. Har’a obeliskota (stelae) dhagaa guddaa, awwaalcha mootummaa durii, fi Mana Amantaa Dubroo Maariyaam Tsiyoon — mana amantaa Ortodoksii Itoophiyaa kan Sanduuqa Kakuu jalqabaa qabachuu amaname qabdi. Iddoo dhaala addunyaa UNESCO kan biraa.

Sululli Oomoo — Aadaa Keessa Seenanii Barachuu

Sululli Oomoo kibba-dhiha Itoophiyaa keessatti argamu iddoowwan antiroopooloojii addunyaa keessaa isa gurguddaa dha. Gosa sanyii dhalootaa 16 ol kan Mursii (kan qadaada hidhii isaaniitiin beekaman), Hamaar, Kaaroo, fi Bennaa dabalatee qabata. Daawwannaan aadaa kan ganda sanyii fi gabaawwan torbanitti ta’an daawwatu jireenya jaarraa hedduuf hin jijjiiramne keessa ilaaluuf carraa kenna.

Paarkii Biyyaalessaa Gaarreen Baalee

Gaarreen Baalee kibba-baha Itoophiyaa keessatti argaman bineensota bosonaa ajaa’ibaa, keessattuu waraabessota Itoophiyaa, nyaalaa tulluu, fi simbira addaa hedduu ilaaluuf carraa kenna. Sanettii Plaatoo — iddoo jireenyaa Afroalpine Afrikaa keessaa isa guddaa — daandii irraan argama fi iddoowwan waraabessota Itoophiyaa ilaaluuf addunyaa keessaa isa gaarii dha.

Qajeelcha Imala Hojii Itoophiyaaf 2026

• Maallaqa: Birrii Itoophiyaa (ETB). Doolaariin USD bitannaa guddaaf fi tajaajila daawwattoota tokko tokkoof bal’inaan fudhatama. ATM Finfinnee fi magaalaawwan gurguddoo keessatti argamu.
• Afaan: Amaariffi afaan mootummaa dha. Ingiliffi industirii daawwattootaa fi magaalaawwan gurguddoo keessatti bal’inaan dubbatama.
• Deemuu: Xiyyaarri Itoophiyaa networkii biyya keessaa bal’aa qaba. Imalli daandii irraa ni danda’ama garuu daandiiwwan gurguddoo ala yeroo fudhata.
• Mana jireenyaa: Finfinneen hoteelota idil-addunyaa qabdi; iddoowwan daawwattootaa gurguddoon filannoo mana jireenyaa gatii gadi bu’aa irraa kaasee hanga hoteelota giddu galeessaatti qabu. Filannoon qananii magaalaa guddoo ala muraasa dha.
• Fayyaa: Yoo Finfinnee ala deemtan qoricha busaa fudhadhaa. Talaalliin dhukkuba busaa biyya eessaa akka dhuftan irratti hundaa’uun barbaachisaa ta’uu danda’a. Tulluu irratti bishaan gahaa dhugaa.
• Nageenya: Finfinnee fi iddoowwan daawwattootaa gurguddoon walumaa galatti nagaa dha. Naannoo waldhabdeen jiru irraa fagaadhaa — imala keessan dura gorsa imala mootummaa keessanii ilaalaa.

Gaaffiiwwan Yeroo Baay’ee Gaafataman